Liiketoiminta on regeneratiivista, kun se uudistaa maapallon luonnonvaroja

Kun pelkkä vastuullisuus ei riitä – uudistava eli regeneratiivinen liiketoiminta

Elämäntapamme nojaa edelleen planeettamme luonnonvarojen ylikulutukseen.
Vastuullisuusohjelmia, vastuullisuussitoutumuksia, tiekarttoja ja todellisia tekojakin näkyy ja kuuluu onneksi liiketoiminnan laajalta rintamalta entistä enemmän.
Mutta kuinka pitkälle vastuullisuusaikeet todellisuudessa kantavat, kun ylikuluttavat elämäntapamme ja tuotantomallimme ovat jo aiheuttaneet tuhoa ekosysteemeille ja jatkavat sen tekemistä?

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ja tiedeyhteisön IPCC:n kuudennen raportin mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikea päästä päätetyillä nykytoimilla. 
Se tarkoittaa, että tarvitsemme myös ratkaisuita, jotka katsovat nettonollatavoitetta pidemmälle.
”IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavampia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia”, Suomen Valtioneuvosto summaa.

Voisiko regeneratiivinen toiminta olla osa ratkaisua?

Mitä on regeneratiivinen liiketoiminta?

Regeneratiivinen eli uudistava talous on kivanvihreää vastuullisuutta kunnianhimoisempaa.
Edelläkävijät näkevät ja myöntävät, että nykyiset tehotuotannon ja eriytyneen tuotannon mallimme ovat jo aiheuttaneet paljon vahinkoa ympäristölle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
Regeneratiivinen lähestymistapa pyrkii uudistamaan vanhoja tapoja ja korjaamaan jo syntynyttä vahinkoa – ennallistamaan ja uudistamaan.

Regeneratiivinen liiketalous korjaa syntynyttä vahinkoa – ennallistaa ja uudistaa

Vastuullisuus, josta tähän asti on puhuttu, nojaa haittojen minimointiin ja tavoittelee esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen osalta nettonollaa. 

Regeneratiivinen toiminta puolestaan tähtää positiiviseen vaikutukseen.
Sitä syntyy, kun siirrytään toimiin, jotka palauttavat ja uudelleenrakentavat – toisin kuin perinteiset mallimme, jotka lineaarisesti hyödyntävät luonnonvaroja ja resursseja ja lopuksi jättävät jälkeensä jätettä.
Restoratiiviset mallit luovat olosuhteita, joissa elämä kukoistaa ja uusiutuu.

Kuulostaako utopistisen ihanalta?
Onneksi on jo olemassa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten regeneratiivisia malleja hyödynnetään.
Katsotaan siis esimerkkien kautta, miten regeneratiivinen ajattelu muuttaa maataloutta, kaupunkisuunnittelua ja matkailua.

Regeneratiivinen maatalous uudistaa ontuvat toimintamallit

Tutuinta ja pisimmällä uudistava ajattelu on regeneratiivisessa maataloudessa, jossa uudistavalla, kokonaisvaltaisella viljelyjärjestelmällä pyritään parantamaan maatalousekosysteemien toimintaa.

”Viljelijän tärkein pääoma on peltomaa ja sen kasvukunto”

Regeneratiivisen maatalouden taustalla on perustavanlainen ajattelutavan muutos:
”Viljelijän tärkein pääoma on peltomaa ja sen kasvukunto”.

Maaperän köyhtyminen on sekä globaalisti että suomalaisilla maatiloilla puitava ongelma, jonka huomaaminen on pakottanut etsimään uusia ratkaisuja. Nykyiset tehotuotantoon nojaavat ja toisistaan eriytyneet viljely- ja karjankasvatusmallimme ovat köyhdyttäneet maaperää ja tuottavat kukin tahollaan hiilidioksidipäästöjä ja ravinnevalumia vesistöihin.

Suomessa siirtymää regeneratiiviseen maatalouteen vauhdittaa Baltic Sea Action Group eli BSAG ja heidän Carbon Action -hankkeensa.

Uudistavan viljelyn tavoitteena on korjata agriteollisen maataloustuotannon käytäntöjen aiheuttamia haittoja maan kasvukunnolle ja ekosysteemille.

Lopputuloksena voi syntyä uusia kokonaisia ekosysteemejä, jossa toiminnot tukevat toisiaan, ravinteet kiertävät, maaperä voi hyvin, biologinen moninaisuus kukoistaa ja pelto toimii hiilinieluna.
Carbon Action -hankkeessa on mukana jo yli 100 viljelijää, joita kutsutaan osuvasti hiiliviljelijöiksi.

Uudistava maatalous on tavallaan paluuta juurille: monipuoliseen viljelyyn monokulttuurin sijaan, viljelykasvien kiertoon ja kiertävään laiduntamiseen.
Regeneratiivisen maatalouden idea välittyy hienosti ja helposti ymmärrettävästi Netflixin Kiss the ground -dokumentin kautta

Henkilökohtaisesti regeneratiivisen maatalouden idea puhuttelee minua suuresti, sillä se välittää vahvan tunteen siitä, ”miten tätä kuuluisikin tehdä”.
Suomessa Carbon Actionin tekemä tieteellinen tutkimus ja jatkuva kehitystyö vahvistaa käsitystä siitä, että luonnon omiin prosesseihin nojaava toiminta on pitkällä aikavälillä kestävintä.
Työtä on vielä paljon tehtäväksi, mutta positiivisia kehitysaskeleita on jo nähtävillä.

Regeneratiivinen maatalous näkyy jo lautasella – maista kestävää tulevaisuutta

Tiesitkö, että kaupan hyllyllä on jo tuotteita, joissa regeneratiivinen maatalous konkretisoituu?

Fallero härkäpapufalafelit, jotka tulivat tutuiksi Suomalainen menestysresepti -kilpailusta on valmistettu regeneratiivisesti viljellystä härkäpavusta

Fallero lehtikaali ja punajuuri ovat saatavilla S- ja K-ketjun ruokakaupoista

Kuvat: Fallero

Knehtilän pinei puro tuore kaurahiutale löytyy markettien hyllyiltä

Kuvat: Knehtilän pieni puro

Knehtilän pieni puro -merkin kaurahiutaleet voivat näyttää tavallisilta kaurahiutaleilta, mutta niiden taustalla on pitkälle kehitetty, kestävä systeemi.
Vilja viljellään tutkimushankkeena yhdessä Helsingin yliopiston kanssa kehitetyllä ekologisella menetelmällä: ravinne- ja energiaomavaraisella agroekologisella symbioosilla.

Symbioosi tarkoittaa uudenlaista tuottajayhteisöä, jossa tuotetaan paikallista ruokaa, ravinteet kierrätetään paikallisesti luomutilan ja sen naapureiden kesken, maatilan sivuvirroista saatava energia hyödynnetään ja toimien yhteisvaikutuksella parannetaan toiminnan kannattavuutta.
Edistyneillä viljelykäytännöillä hiiltä sitoutuu maahan ja pelloilta ei huuhtoudu ravinteita niiden läpi virtaavaan pieneen puroon ja siitä mereen. WWF palkitsi Knehtilän Itämeren ympäristöystävällisimpänä maatilana 2015.

Tilalla kehitetty malli on sovellettavissa muihin tuottajayhteisöihin, eli sitä voidaan hyödyntää siirtymän esimerkkinä.

Samalla kaupan hyllyltä löytyvä kaurahiutalepakkaus on konkreettinen esimerkki siitä, miten ruokaa tuotetaan ympäristöystävällisemmin kestävän ja reilun liiketoiminnan periaatteita noudattaen.

Uudistava kaupunkisuunnittelu ja design – esimerkkejä uudistavasta suunnittelusta

Eastgate building on esimerkki regeneratiivisesta designista ja regeneratiivisesta suunnittelusta

Kuva: Arup 

Uudistava kaupunkisuunnittelu ja design näyttävät tietä uudistavien menetelmien käyttöönotolle myös maaseudun ulkopuolella.

Uudistavaa kaupunkisuunnittelua on viherkattojen, niittyjen sekä tulva- ja hulevesiä imeyttävien luontokeitaiden suunnittelu ja toteutus osaksi kaupunkiympäristöä.
Näin kaupunkiympäristö muuttuu ympäristöuhasta ratkaisuksi, joka edistää lisäksi biodiversiteettiä ja kaupunkilaisten hyvinvointia.

Esimerkki uudistavasta arkkitehtuurista on Eastgate Building, toimistorakennus Zimbabwen Hararessa.

Rakentamisen haaste oli päivisin hyvin kuumaksi nouseva ja öisin alhaiseksi laskeva aavikkomainen lämpötila. Arkkitehti Mick Pierce ja insinöörit Arup Associatesilta hakivat inspiraatiota tutkimalla tehokkaasti lämpötilaeroja tasaavia termiittien pesiä. Löydöstensä perusteella he suunnittelivat rakennuksen, jossa toimii passiivinen sisäinen ilmastointisysteemi. Ratkaisu säätelee rakennuksen sisälämpötilaa työskentelyyn sopivaksi rakennustekniikan ja -materiaalien ansiosta.

Tavallisesti toimistorakennusten ilmastoinnin toteuttaminen nojaa edelleen fossiilisiin polttoaineisiin. Luonnon prosesseja imitoivan innovaation ansiosta Eastgate Buildingin ilmastointiin kuluu 90 % vähemmän energiaa kuin vastaavan kokoisiin tavallisiin rakennuksiin.

Regeneratiivinen matkailu – matkailun uusi tuleminen?

Matkailuala on kärsinyt koronapandemiasta, mutta jo ennen pandemiaa se kärsi perustavanlaatuisesta kriisistä: ekokriisistä.
Ekoturismi ehti jo hetken ennen pandemiaa nostaa päätään, sillä matkailun sosiaaliset ja ympäristövaikutukset nousivat tapetille ja niitä pyrittiin balansoimaan.
Mutta voitaisiinko vuoteen 2022 lähteä kunnianhimoisemmista asetelmista, jossa matkailu heräisi vihreämpänä, fiksumpana ja tasaisemmin levittyneenä?
Voisiko tavoitteenamme olla jättää matkakohde taakse parempana kuin mitä se oli sinne tullessa?

Regeneratiivinen matkailu vaatii näkökulman muutosta matkailutoimijoilta. New York Timesin artikkelin mukaan edelläkävijät ovat sitä jo tehneet: sen sijaan, että resortin perustajat tulisivat enää helikopterilla ostamalleen tontille rakentamaan visioidensa mukaista kohdetta, matkailua ajatellaan osana paikallista yhteisöä. Ajatus siitä, miten matkakohde voisi olla yhtä kylän kanssa, ohjaa toimintaa yhä enemmän alusta asti.

Restoratiivisen matkailun tavoitteena on, että matkailu vaikuttaa positiivisella tavalla paikalliseen talouteen, ympäristöön ja elämään.

Vastuullisesta matkailusta regeneratiiviseen matkailuun siirryttäessä näkökulmaa pitää myös laajentaa: usein ne alueet, joilla paikallista apua tarvittaisiin eniten, eivät ole samoja alueita, joille turistimassat virtaavat.
Esimerkiksi matkanjärjestäjä OneSeedExpeditions käyttää 10 prosenttia tuotoistaan tarjotakseen korotonta lainaa paikallisille organisaatioille Perussa ja Nepalissa, jotka mahdollistavat mikrolainojen jakamisen yksittäisille pienyrittäjille. Näin matkailun vaikutus säteilee myös sinne, mihin turistin silmä ei näe, mutta missä tuella on suuri vaikutus.

Kun vastuullinen matkailu on sanahelinää, uudistava matkailu tarjoaa mahdollisuuksia muutokseen

Kuva: Mountain Homestays

Kiinnostava esimerkki uudistavan matkailun toteutuksesta on Regenerative Tourism -yhtiön järjestämän Impact Awards -palkintogaalan voittaja Mountain homestays.
Mountain homestays on yhteisöjen pyörittämä sosiaalisen turismin yritys.

Regeneratiivisen toimintamallin avulla matkailu edistää alkuperäisasukkaiden toimeentuloa Intian syrjäisillä seuduilla ja vaikuttaa positiivisesti yhteisöön ja ympäristöön.
Yritys tutustuu paikallisiin, maataloudesta eläviin vuoristoyhteisöihin ja selvittää heidän tarpeitaan sekä identifioi heidän kulttuurinsa ja elämäntyylin erityispiirteitä.
Paikallisille tarjotaan aurinkopaneeleita sekä aurinkokäyttöisiä vedenlämmittimiä. Valikoitujen perheiden taloihin muokataan tiloja, joihin matkailijoita voidaan majoittaa.
Näin kaukaisista kylistä tulee kohteita, joihin matkailijat eivät muuten löytäisi ja joissa matkailija voi päästä osaksi aitoja yhteisöstä ja ympäristöstä kumpuavia jaettuja kokemuksia.

Matkailun tuomien lisätulojen lisäksi toimintamallilla on positiivinen ympäristövaikutus: perinteisesti vuoristokylissä vesi lämmitetään päivittäin puilla, mistä syntyy n. 60 kg CO2-päästöt kuukaudessa.
Aurinkokäyttöiset vedenlämmittimet tuovat lämpimän veden tarjolle vuorokauden ympäri ilman hiilidioksidipäästöjä.
Luonnosta eläville yhteisölle on tyypillistä, että ruokaa kasvatetaan vain omaan tarpeeseen – niinpä Mountain Homestays tukee paikallisia rakentamalla kasvihuoneita, joiden avulla ruokaa tuotetaan kestävästi ja lähellä myös matkailijoille. Jotta matkailu ei toisi mukanaan tyypillistä muoviongelmaa, taloihin asennetaan vedensuodattimet, jotta pullotettua vettä ei tarvita ja ympäristö säilyy muovittomana.
Turismin tuella saadaan aikaan päästövähennyksiä, joissa perheen hiilidioksidipäästöt laskevat kokonaisuudessaan 5 188 kg:sta 140 kg:aan.

Fiksuilla ratkaisuilla, uudenlaisella ajattelulla ja yhteistyöllä niin matkakohde, yhteisö kuin ympäristö hyötyvät ja matkailulla on positiivinen vaikutus.

Voiko regeneratiivinen eli uudistava ote siirtyä myös liiketoimintaan? Mitä uudistava suunnittelu ja regeneratiivinen liiketoiminta voisi olla?

Uudistavassa suunnittelussa ei tähdätä kestävyyden nollatasolle eli nettonollaan, vaan hiilinegatiivisuuteen, luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, resurssien ja ekosysteemien palauttamiseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sosiaalisesti ja ekologisesti.

Regeneratiivinen suunnitelu vaatii radikaalia uudelleenajattelua ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista.

”Kun tavoitellaan regeneratiivista agendaa, on hyvä kääntyä designajattelun puoleen.”

Kun tavoitellaan regeneratiivista agendaa, on hyvä kääntyä designajattelun puoleen, opastaa Louise Kjellerup Roper, regeneratiivisen ajattelun lippulaivatoimisto Volansin toimitusjohtaja World Econmic Forumin haastattelussa.

Designajattelu auttaa vapauttamaan ajattelun uusille raiteille, avaa ajatuskapasiteettia paremmille kysymyksille ja luo mahdollisuuksia uusille ratkaisuille. 

Ja kuka onkaan designin mestari? Luonto.

Regeneratiivisen ajattelun keskiössä onkin ”biomimicry”, biomimetiikka, eli luonnon prosesseista oppiminen, niiden jäljittely ja mukailu ja niistä inspiroituminen.

Luonnon prosesseissa mikään ei mene hukkaan, vaan yhden jäte on aina ravintoa toiselle.

Esimerkiksi belgialainen Novobiom hyödyntää luonnon tehokkaimpia kierrättäjiä: sieniä ja mikro-organismeja saastuneiden teollisuusmaiden palauttamiseen. Valitut sienet pystyvät hajottamaan öljyä tai raskasmetalleja: kuin kompostoimaan vaaralliset aineet vaarattomiksi.

Rohto raskaisiinkin tuhoihin voi löytyä luonnon prosesseja ja biomimetiikkaa hyödyntämällä ja jo tapahtuneita tuhoja voidaan korjata.

”Kaikki liiketoiminta tapahtuu aina suhteessa ympäristöön ja yhteisöihin”

Luonto toimii uskomattomalla tavalla yhteistyössä, ja juuri tätä laajempaa ja kokonaisvaltaista katsantatapaa tarvitaan, kun tavoitteena on tasapainottaa ja palauttaa keikahtaneet ekosysteemit – ja siinä samalla sosiaaliset ja taloudelliset systeemimme kohti uudistavaa taloutta.

Regeneratiivinen lähestymistapa tuo myös eri alojen toimijat lähemmäksi toisiaan.
Regeneratiivisen ajattelun keskiössä onkin ymmärrys siitä, että kaikki liiketoiminta tapahtuu aina suhteessa ympäristöön ja yhteisöihin. Myös esitellyt case-esimerkit valottavat sitä piilevää mahdollisuutta, kun ympäristöjärjestöt, yliopistot, elinkeinoelämä, suuryritykset ja yksittäiset yrittäjät tekevät yhteistyötä.

Regeneratiivinen ajattelu hyödyntää designajattelun, kiertotalouden, biomimetiikan ja uudenlaisen yhteistyön keinoja. Samalla se nostaa riman korkealle:
kuinka paljon hyvää liiketoiminalla voidaan saada aikaan?

Sivumerkintöjä

Näyttääkö Walmart esimerkkiä regeneratiivisen liiketalouden toteutuksesta?

Yllätyksekseni amerikkalainen kauppaketju Walmart on syyskuussa 2020 julistanut aloittavansa matkan ”beyond sustainabality” ja ryhtyvänsä regeneratiiviseen liiketoimintaan.
Walmartin nettonollatavoite on vuodessa 2040 ja siihen pyritään ilman kompensaatioita. Sen lisäksi Walmart on nostanut vastuullisuuden tahtotilaansa ja pyrkii regeneratiiviseksi yhtiöksi. Regeneratiivisen liiketalouden nimissä ja Walmart Foundationin avulla se sitoutuu suojelemaan, hoitamaan ja ennallistamaan vähintään 50 miljoonaa aaria* maata ja miljoona neliömailia merta vuoteen 2030 mennessä.
Yksi konkreettisista teoista kohti tavoitetta on regeneratiivisen maatalouden käyttöönoton tukeminen.
Kun maailman suurin vähittäismyyntiketju julistaa lähtevänsä regeneratiivisuuden tielle, on mielestäni ilmassa muutosta.
Vielä kuitenkin odotamme, että lupaus uudelleenrakentavan tulevaisuuden luomisesta löytää tiensä myös yrityksen boiler plateen ja näin viestisi koko yrityksen tarkoituksen muutoksesta.

Ehkä joku suomalaisista toimijoistamme ennättää ensin?

*50 miljoonaa aaria = 20,2 miljoonaa hehtaaria
(vertailun vuoksi Suomen kokonaispinta-alasta, 26,4 miljoonasta hehtaarista, on metsätaloudellisesti hyvää metsämaata vastaava määrä, n. 20,3 miljoonaa hehtaaria.)

Oletko valmis katsomaan yrityksenne toimintaa uudesta näkökulmasta ja etsimään uudistavia ratkaisuja?

Olen valmis auttamaan. Muotoillaan vastuullisuudesta kilpailuetua ja tehdään muutoksen tueksi uudistavaa viestintää!

Mikä on paikkanne maailmassa ja osana ekosysteemiä?

Vastuullisuusviestintä

Teettekö ympäristön kannalta hyviä asioita, mutta ette ole vielä osanneet tuoda niitä esille? Vai onko yritys kohdannut kasvukriisin ja on aika pohtia, millaisten arvojen ja tekojen pohjalle kestävää tulevaisuutta rakennetaan? Autan sanoittamaan teot viesteiksi, jotka konkretisoivat tekojen vaikutukset ja kasvattavat brändiarvoa.

Maailma tarvitsee muutosta

Muutoksessa on kyse siitä, että asioita tehdään uudella tavalla. Autan kartoittamaan muutoksen mahdollisuudet ja muotoilemaan uudesta normaalista tavoittelemisen arvoista.

Jos innostuit regeneratiivisen liiketoiminnan esimerkeistä, lataa Vaikuttavasti vastuullinen liiketoiminta 2022 case-kokoelma, jossa esittelen mm. australialaisen Thankyou companyn bisnesmallin, joka uudistavalla tavalla valjastaa päivittäishygieniatuotteet sosiaalisen muutoksen mahdollistajiksi.

Lisää regeneratiivisia käytännön toteutuksia löydät Regenerative Travelin Impact Awards -voittajien ja finalistien joukosta.

Jenni Luoma
Jenni Luoma

Olen apunasi, kun tavoitteena on tehdä vastuullisesta kuluttamisesta ja hyvinvointia edistävästä elämäntavasta huomisen valtavirtaa.

KASVOIKO TIEDONJANOSI?

Lue vielä yksi:

Uudistavan markkinoinnin tavoitteena on vaikuttavuus ympäristön ja yhteisöjen hyvinvointiin
Markkinointi
Markkinoinnin on aika ryhtyä vaikuttamaan

Markkinointi on vaikutusvaltainen työkalu. On meidän käsissämme päättää, mihin sitä tästä eteenpäin käytetään. Lue, kuinka uudistava markkinointi keskittyy kasvattamaan vastuullisuuden kysyntää.

LUE JUTTU ⟶