EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja sen mukaiset ESRS-standardit tuovat yrityksille uusia vaatimuksia vastuullisuustiedon raportointiin. Raportoinnin taakkaa on aiheellisesti kyseenalaistettu, mutta vähemmän on puhuttu siitä, miten raportointikehystä voi hyödyntää vastuullisuustyön perimmäiseen tarkoitukseen: vastuullisuuden systemaattiseen kehittämiseen.
Alla kerron, miten ESRS:n eri osa-alueita voi hyödyntää vastuullisuuden systemaattisessa ja strategisessa johtamisessa – jo raportointivalmiuden kehittämisestä alkaen.
Kun ESRS:n vaatimukset kääntää strategisen kehittämisen mahdollisuuksiksi ja raportoinnin rakenteen järjestelee toisiaan tukeviksi askeleiksi, fokus pysyy vastuullisuuden kehittämisessä.
Kaksoisolennaisuusanalyysi → syväsukellus yrityksen vaikutuksiin
Kaksoisolennaisuusanalyysi on ESRS:n kulmakivi, joka ohjaa yritystä tarkastelemaan yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä näiden vaikutusten taloudellista merkitystä liiketoiminnalle. Strategisesti toteutettuna analyysi toimii lähtökohtana vastuullisuustyölle: se auttaa tunnistamaan liiketoiminnalle olennaisimmat vastuullisuusteemat, priorisoimaan toimenpiteet ja rakentamaan aidosti vaikuttavaa vastuullisuusstrategiaa ja -työtä.
Arvoketjun kartoitus → ymmärrys, minne kohdistamalla vastuullisuusteoilla on suurimmat vaikutukset
ESRS korostaa koko arvoketjun huomioimista – ei vain oman toiminnan, vaan myös toimitusketjujen ja asiakasvaikutusten osalta. Tämä avaa mahdollisuuden tarkastella vastuullisuutta systeemisesti: missä kohtaa arvoketjua syntyvät suurimmat vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet?
Vahva ymmärrys arvoketjusta mahdollistaa vastuullisuustoimenpiteiden kohdistamisen sinne, missä niillä on suurin potentiaalinen vaikutus, jolloin vastuullisuuspanostukset voivat tuottaa vaikuttavuutta.
Arvoketjuymmärrys tukee kumppanuuksien kehittämistä, vastuullisten hankintakäytäntöjen rakentamista ja jopa uusien liiketoimintamallien luomista.
IRO → riskienhallinta ja bisnesmahdollisuuksien tunnistaminen
Impacts, Risks and Opportunities (IRO) eli vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi tarjoaa rakenteen, jonka avulla yritys voi tunnistaa vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia systemaattisesti.
Hyvä riskienhallinta auttaa tunnistamaan ja ennakoimaan vastuullisuuteen liittyviä uhkia ajoissa – mutta yhtä tärkeää on sen kyky paljastaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, potentiaalisia innovaatioalueita ja kilpailuetua.
Riskienhallinta ei ole pelkkää suojautumista, vaan aktiivista strategista työskentelyä kestävän kasvun rakentamiseksi.
Ensimmäisellä kerralla IRO-arviointi toteutetaan usein omana prosessinaan, mutta jatkossa sen on hyvä yhdistyä yrityksen olemassaoleviin riskienhallintaprosesseihin ja siten integroida vastuullisuusaspektien huomiointi kiinteäksi osaksi riskien hallintaa.
Datapisteet → tiedolla johtaminen ja edistymisen seuranta
ESRS:n datapisteet ovat todennäköisesti kiistellyin osa kestävyysraportoinnin toteuttamisen hyödyllisyyttä.
Ne tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden rakentaa vastuullisuuden tilannekuva ja kehitys numeroiden, mittareiden ja todennettavien kertomusten eli tiedon varaan.
Vastuullisuusraportoinnin toteuttamisen ensimmäisenä vuonna datapisteet tarjoavat ymmärryksen nykytilasta.
Tieto nykytilasta toimii perustana strategian painopisteiden valinnalle, tavoitteiden asettamiselle ja siirtymäsuunnitelmien laatimiselle.
Jatkossa datapisteet mahdollistavat jatkuvan seurannan, vertailun ja kehityksen arvioinnin – ja tukevat tiedolla johtamista koko organisaatiossa.
Vastuullisuusstrategia → pitkän aikavälin kompassi
Vastuullisuusstrategia on yrityksen vastuullisuustyön johtamisen tärkein dokumentti – näkemys siitä, miten yritys yhdistää liiketoiminnan tavoitteet ja kestävän kehityksen periaatteet. Strategia toimii suunnannyttäjänä koko organisaatiolle; se ohjaa päätöksentekoa, investointeja ja toimintamalleja. Huolella laadittu strategia on keino ohjata muutosta liiketoiminnalle suotuisaan suuntaan ja auttaa pitämään kurssin vakaana, vaikka toimintaympäristössä koettaisiin ajoittaista aallokkoa.
Ulospäin viestittynä vastuullisuustrategia kertoo, millainen yrityksen rooli on aikamme suurimpien haasteiden ratkaisemisessa ja rakentaa sekä brändiä että luottamusta – ominaisuuksia, jotka heijastuvat yrityksen arvoon.
Siirtymäsuunnitelmat → tiekartta muutokseen
Siirtymäsuunnitelmat ovat keskeinen työkalu pitkäjänteiseen vastuullisuustyöhön. Ne auttavat yritystä asettamaan tavoitteet, jotka ovat linjassa esimerkiksi ilmastotieteen kanssa, ja rakentamaan konkreettisen tiekartan niiden saavuttamiseksi.
Tämä tuo uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä vastuullisuustyöhön – ja toimii samalla sisäisen muutoksen moottorina ja näkymänä siihen, mitä muutoksella tavoitellaan.
Tieteeseen linjatut tavoitteet varmistavat, että yrityksen tavoitteet ovat riittävän kunnianhimoiset ja osoittavat, että yritys tekee osansa planeetan elämän edellytysten säilyttämiseksi.
Vastuullisuuden hallintorakenne → vastuullisuuden johtaminen, vastuunjako ja omistajuus
ESRS edellyttää kuvausta siitä, miten vastuullisuus on organisoitu ja miten vastuullisuutta johdetaan organisaatiossa. Vastuullisuuden hallintorakenteen tarkastelu tarjoaa mahdollisuuden arvioida ja kehittää vastuullisuuden johtamismallia. Työ auttaa varmistamaan, että vastuullisuus on aidosti integroitu hallitustyöskentelyyn, johtamiseen ja päätöksentekoon.
ESRS:n mukaisesti hallituksen merkitys vastuullisuuden strategisessa johtamisessa korostuu.
Vastuullisuuden toteutuminen käytännön työssä on toimitusjohtajan vastuulla.
On hyvin organisaatiokohtaista, miten vastuullisuusstartegian toteuttaminen vastuutetaan: tärkeintä on, että jokaiselle strategiselle osa-alueelle on määritelty omistaja, jonka vastuulla on ohjata vastuualueensa kehitystä kohti tavoitteita.
Selkeä ja määritelty vastuullisuuden hallintorakenne tukee johtamista, päätöksentekoa ja vastuullisten toimintatapojen juurtumista käytäntöön.
Sidosryhmävuorovaikutus → asiakasymmärrys, arvonluonti ja kehittäminen
ESRS edellyttää sidosryhmien kuulemista olennaisuusarvioinnin, arvoketjun vaikutusten arvioinnin ja liiketoimintastrategian vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Strategisesti tämä voidaan nähdä keinona lisätä asiakasymmärrystä, rakentaa luottamusta ja kumppanuutta, ymmärtää odotuksia ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia.
Sidosryhmätyötä ei tulisi nähdä pelkkänä kuulemisena, vaan mahdollisuutena vuorovaikutuksen kehittämiseen, ymmärryksen lisäämiseen ja toimien tulokselliseen kohdistamiseen.
Nykyiset sidosryhmät ovat niitä, jotka toimintamalleineen pitävät toimintaa sidottuna paikalleen – ja toisaalta vain sidosryhmien kanssa yhteistyössä yrityksen on mahdollista luoda laajempaa muutosta.
Sidosryhmien näkemykset voivat ohjata arvoketjun kumppaneiden valintaa, tuotekehitystä, viestintää ja jopa strategisia painopisteitä. Prosessissa hankittu asiakasymmärrys on mittaamattoman arvokasta, kun innovaatioita kaupallistetaan. Sidosryhmäyhteistyö on siis mahdollisuus, kun sitä käytetään – ei pelkästään raportoinnin – vaan liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin.
”Nyt, kun "stop the clock"-päätös toi lisäaikaa hallinnollisen velvoitteen täyttämiseen, on tarjolla oivallinen lisäaika hyödyntää ESRS:ää vastuullisuuden kehittämisen työkaluna”
Valjasta ESRS:n strateginen hyöty vastuullisuuden johtamiseen
Strategisen vastuullisuuden johtamisen näkökulmasta katseltuna ESRS ei olekaan pelkkä kestävyysraportoinnin kehikko, vaan mahdollisuus hyödyntää sitä liiketoiminnan vastuullisuusvaikutusten johtamiseen.
Erityisesti nyt, kun EU:n OMNIBUS “stop the clock” -päätös toi monelle pk-yritykselle lisäaikaa raportoinnin hallinnollisen velvoitteen täyttämiseen, on tarjolla oivallinen lisäaika lähestyä kestävyysraportointia järjestelmällisenä vastuullisuuden kehittämisen työkaluna.
Kun kehitystyö tehdään ESRS:ää hyödyntäen, on kehitystyö suoraan hyödynnettävissä raportointiin, kun velvollisuus koittaa.
Leipäteksti jatkuu ja haluan sanoa Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
Sivumerkintöjä
Otsikko sivumerkinnöille, ajatuksille, pohdinoille ja syventäville merkityksille
Yllätyksekseni amerikkalainen halpakauppaketju Walmart on syyskuussa 2020 julistanut aloittavansa matkan ”beyond sustainabality” ja ryhtyvänsä regeneratiiviseen liiketoimintaan.
Walmartin nettonollatavoite (ei co2-päästöjä) on vuodessa 2040 ja siihen pyritään ilman kompensaatioita.
Sen lisäksi Walmart on nostanut vastuullisuuden tahtotilaansa ja pyrkii regeneratiiviseksi yhtiöksi. Regeneratiivisen liiketalouden nimissä ja Walmart Foundationin avulla se sitoutuu suojelemaan, hoitamaan ja ennallistamaan vähintään 50 miljoonaa aaria* maata ja miljoona neliömailia merta vuoteen 2030 mennessä.
Yksi konkreettisista teoista kohti tavoitetta on regeneratiivisen maatalouden käyttöönoton tukeminen.
Kun maailman suurin vähittäismyyntiketju julistaa lähtevänsä regeneratiivisuuden tielle, on mielestäni ilmassa muutosta.
Vielä kuitenkin odotamme, että lupaus uudelleenrakentavan tulevaisuuden luomisesta löytää tiensä myös yrityksen boiler plateen ja näin viestisi koko yrityksen tarkoituksen muutoksesta.
Ehkä joku suomalaisista toimijoistamme ennättää ensin?
*50 miljoonaa aaria =
20,2 miljoonaa hehtaaria (vertailun vuoksi Suomen kokonaispinta-alasta, 26,4 miljoonasta hehtaarista, on metsätaloudellisesti hyvää metsämaata n. 20,3 miljoonaa hehtaaria.
